Frozen-elokuvaa on sanottu Disneyn feministisimmäksi elokuvaksi. Rohkenen olla eri mieltä. Minusta se on Brave – Urhea. Asia kaipaa siis selvitystä. Mittaan elokuvia toisiaan vasten perusfeministisillä kysymyksillä, ja pisteytän elokuvat sillä, kumpi hoitaa kysymyksen paremmin. Let the battle begin. Paras feministi voittakoon. (Sisältää spoilereita.)
1. Päähenkilön itsenäisyys
Urhean prinsessa Merida on nuori skottiprinsessa, joka haluaisi kovasti viettää aikaansa metsästämässä, ratsastamassa, jousiampumassa ja metsässä seikkaillessa. Valitettavasti hänen äitinsä on eri mieltä: hän haluaa Meridan menevän perinteiden mukaan naimisiin. Meridan isä kannustaa tyttöä, vaikka jää epäselväksi onko tähän syynä siksi että isän mielestä se on jotenkin söpöä tai huvittavaa, vai onko tuki aitoa. Joka tapauksessa Merida osoittaa itsenäisyyttä julistamalla itse itsensä kilpailuun, jossa kilpaillaan hänen kädestään.
Frozenin tapauksessa meillä on kaksi pääosaa, sisaruspari Elsa ja Anna. Joskus ammoin Frozenin tarina perustui Lumikuningattareen, mutta käsikirjoitus vei lopulta tähän ratkaisuun (epäilen itse syyksi Wicked-musikaalin menestystä). Elsa ja Anna jäävät orvoiksi nuorella iällä ja viettävät suurimman osan lapsuuttaan erillään, koska Elsa pelkää taikavoimiensa kontrollin pettämistä. Kumpikin kasvaa yksinäisenä, eikä tee asialle mitään ennen Elsan kruunajaisia. Anna on romanttinen, eskapistinen hupsu, Elsa on pelokas, jopa neuroottinen maaginen olento, joka saa ainoan voimautushetkensä eeppisen Let it go-biisin aikana. Anna osoittaa itsenäisyyttä lähtemällä sisarensa perään.
Vaikka kaikki pääosanaiset esittävät itsenäisyyttä, Annalle itsenäisyyspiste ei ainakaan mene, sillä hän nojaa miesten apuun turhan usein. Elsa taas oivaltaa tärkeän opetuksensa vasta elokuvan lopulla. Siksi itsenäisyyspiste menee Meridalle. Urhea: 1, Frozen: 0.
2. Mieshahmot
Sukupuolen reilu esitys ei tarkoita sitä, että perinteistä vastakkaista sukupuolta saa sorsia. Jos naisista viimein saadaan kiinnostavia hahmoja, ei mieskarikatyyrit taustalla auta asiaa yhtään.
Urheassa on paljon miehiä, mutta 99% heistä ovat karkeita skottikarikatyyrejä. He toimivat koomisina hahmoina, jotka tappelevat, säntäilevät päättömästi sinne tänne ja muuten vain rellestävät pitkin elokuvaa. Ainoa hiemankin syvempi mieshahmo on Meridan isä, joka on tämän karikatyyrin lisäksi sekä rohkea että herkkä, varsinkin kun hän puhuu vaimonsa kanssa.
Frozenissa on useita mieshahmoja, tärkeimpinä varmaankin prinssi Hans ja Kristoff. Ensimmäinen heistä aloittaa Disney-prinssinä ja lopettaa Disney-pahiksena, mikä muistini mukaan on ensimmäinen kerta, kun Disney-filmissä tämä takinkääntö nähdään. Kristoff on taas perushyvä jätkä, joka on hieman yksinkertainen, mutta on hyväntahtoinen ja huolehtiva Annaa kohtaan.
Pakko myöntää, että näillä arvoilla Frozen vie voiton mieshahmoissa, heistä paljastuu mielenkiintoisempia piirteitä kuin Urheassa. Urhea: 1, Frozen: 1.
3. Naiset vs. miehet
Kumpikin elokuva läpäisee testin, jossa katsotaan, onko elokuvassa yhtäkään kohtausta jossa kaksi naista keskustelee muusta kuin miehestä. Kuitenkin perustavanlaatuinen traditio, jossa mies ja nainen päätyvät yhteen, on monen Disney-elokuvan perusloppuratkaisu. Teen asian lyhyeksi.
Urhea: ei avioliittoa, Merida saa jatkaa elämäänsä kuten haluaa. Keskiössä on suhde äidin kanssa, ei suhde miehen kanssa. He viettävät aikaa yhdessä ja oppivat ymmärtämään toisiaan.
Frozen: nähtävästi avioliitto. Anna ja Kristoff päätyvät yhteen, Elsa jatkaa kuningattarena ja naimattomana. Elokuvan on tarkoitus keskittyä sisarusten suhteeseen, mutta koska puolet elokuvasta keskittyy lähinnä Annan etsimiseen ja Elsan jääkuningattaruuteen eivätkä sisarukset siis pääse kunnolla keskustelemaan asiasta kuin alussa ja lopussa, keskiöön jää pakostakin Annan ja Kristoffin suhde, joka kehittyy ystävyydestä rakkaudeksi.
Urhea: 2, Frozen: 1. Vaikka tämä voitto menee Urhealle täysin käsikirjoituksen ansioiden takia.
4. Nationaalisuus
Urhea sijoittuu Skotlantiin, Frozen löyhästi Norjaa muistuttavaan kansakuntaan. Molemmat kansallisuudet kuuluvat elokuvan musiikissa. Skottiperinteet ja -tarut ovat Urhean keskiössä, Frozenin norjalaisuus on hieman stereotyyppisempaa. Muppettien Ruotsalaista kokkia muistuttava kauppamyyjä on ärsyttävä tiettyyn pisteeseen asti, ja se tietty piste tulee vastaan saunakohtauksessa: ei ole selvää, onko saunassa myyjän vaimo vai mieskumppani. Kummatkin hahmot löytyvät saunasta. Lieneekö tämä tarkoituksellinen mutta silti turvallinen viittaus jo GLBT-arvoihin Disney-maailmassa? Tätä ollaan odotettu. Mutta, koska myös vaimoehdokas löytyy saunasta, emme tiedä asiaa tarkasti.
Tämä arvo on siis tasapeli, molemmat elokuvat syyllistyvät karikatyyreihin mutta tekevät myös oikeutta kotipaikkakunnalleen. Urhea: 3, Frozen: 2.
5. Naisten asema, valta ja taikavoimat
Molemmissa elokuvissa on pääosissa prinsessat. Elsa ylenee oman tarinansa alussa kuningattareksi, ja hienoa kyllä, hänen valtaansa ei kyseenalaisteta. Valitettavaa kyllä hänellä on myös taikavoimia, joita hän ei pysty hallitsemaan, ja kasvaa siksi varovaiseksi ja pelokkaaksi. Vaikka hän myöhemmin hyväksyy itsensä, eikä hänen taikavoimansa ole hänen valtansa pääsyynä (verraten esim. Game of Thronesin Daenarykseen), ajatus siitä että naisen pitää olla jotenkin ”ylimaallinen” että hän saisi valtaa kummittelee yhä taustalla. Annalla näyttää myös olevan vähän valtaa sisareensa verrattuna; kun Elsa on karannut, Anna saa oman valtansa lähinnä siksi, että hänellä on Hans apunaan.
Merida käyttää myös taikaa, mutta se ei ole hänen omaansa, vaan ostettu taika. Hän muuttaa äitinsä vahingossa karhuksi, ja alkaa selvittää, kuinka hän pystyisi korjaamaan asian ennen kuin muutos on pysyvä. Hän löytää ratkaisun itse, ei taikavoimin. Hän saa apua myös virvatulilta usein, ja jää epäselväksi, miksi. Joka tapauksessa, tämä viitteellinen apu nojautuu aina Meridan omaan ajattelukykyyn. Toki Meridalla ei ole paljoa valtaa prinsessana, jonka molemmat vanhemmat ovat elossa, mutta silti hän löytää tilaa kapinoida muka-päätettyä kohtaloaan vastaan.
Merida kuljettaa juonta eteenpäin kahden edestä verrattuna Annaan ja Elsaan. Urhea: 4, Frozen: 2.
6. Ulkonäköasiat
Merida on alusta asti tehty esikuvaksi tytöille, jotka eivät halua olla mediapupuja. Hän ei ole langanlaiha, hänen tukkansa on aina sekaisin, hän inhoaa pynttäytymistä, hänellä on pisamia jne. Merida teki sen, mitä Mulan aikoinaan yritti. Hän poikkeaa klassisesta Disney-prinsessamuotista radikaalisti.
Elsa ja Anna ovat klassisesti kauniita Disney-prinsessoja, jotka pitävät huolta ulkonäöstään. Mutta koska ulkonäkö ei tee feministiä, vaan se, että näyttää miltä haluaa, pisteet jäävät tältä osiolta jakamatta. (Vaikka Frozenin tekijöille huomauttaisin, että Meridakin on kaunis vaikkakin on erilainen prinsessa.)
Täten julistan Urhean kaikkien aikojen feministisimmäksi Disney-elokuvaksi. Tämän kanssa saa olla eri mieltä, mutta väittelyyn kannattaa varautua.
musaa ja kulttuuria 